|
|
Post by Shiroi ¬ Sintti on Mar 4, 2006 6:12:53 GMT -5
# Paras otsikkoni ikinä. =_=
nåjåå~ #
S i n t t i »
Pentu hyppeli edelleen lumikinoksissa, tälläkertaa se oli saapunut keskustaan, minne oli tahtonutkin. Uroksen kasvoille levisi pienimuotoinen hymy, sen katsellessa tätä kaikkea uutta. Ihmisiä otus ei ollut vielä ennen nähnytkään, ne kävelivät jopa kahdella jalalla! Sintti katseli lumouksissaan ihmisten tungosta ja lopulta sai katseensa hetkeksi erotettua ihmisistä, katsoessaan taakse Lareen. Joka luultavasti oli tulossa?
Sintin katse kääntyi taas ihmisiin. Susi- pentu katseli niitä toinen korva lurpallaan, pusikon takaa, joka oli ihan lumen peitossa. Jotkut näyttivät ratsastavan hevosilla ja poneilla kuten Larellaisilla. Sintti istahti alas kylmälle lumelle ja jatkoi tiirailuaan.
# Henttu tänne. x) #
|
|
|
|
Post by henttu on Mar 4, 2006 6:19:29 GMT -5
L:
*Saapuu paikalle väsähtäneenä.*
"Olet yhtä reipas kun eräs minun vastustajani. Muistan silloin kun olin kaukana täältä kisailemassa ja sain vastustajakseni yhden todella nopean ponin. Voi että se kilpailu jäin mieleeni. Se oli todella kova kilpailu... "
*Muistelee kilpailua ja keskeyttää tarinointinsa sen vuoksi hetkeksi.*
"Niin mihinkäs minä jäinkään??"
*Kysyy Sintiltä.*
|
|
|
|
Post by Shiroi ¬ Sintti on Mar 4, 2006 6:26:36 GMT -5
S i n t t i »
Pennun ajatukset rikkoutuvat kun Lare- setä alkaa puhumaan. Pentu kuuntelee taas tuon lärpätystä ja nyökkäilee kuuntelun omaisesti. Kuunteliko pentu tarkasti? Eihän sitä meistä kukaan tiedä. Lumoutuneena pentu jatkaa taas ihmisten vilinän tarkkailua. Taas poni- vanhus puhuu ja Sintti kääntää päätään.
" Ai, mitä? Siihen kun se jäi mieleesi ", pentu totesi hajamielisesti ja käänsi taas katseensa pois. Sintti lipaisi kirsuaan, se ei tullut yhtään ajatelleeksi, että oli juuri käyttäytynyt töykeästi, mutta ei kukaan pikkuiselle ollut tapojakaan opettanut.
|
|
|
|
Post by henttu on Mar 4, 2006 8:06:14 GMT -5
L:
*Katsoo hölmistyneenä Sinttiä ja jatkaa sitten taas kertomustaan..*
"Niin siis, se oli todella kova kilpailu ja se kesti pitkän aikaa tai ainakin tuntui kestävän. Mutta enhän minä tiedä kauan se oikeasti kesti mutta kuitenkin.."
*Jatkaa selitystään.*
#Lyhyttä. ^^#
|
|
|
|
Post by Shiroi ¬ Sintti on Mar 4, 2006 8:29:36 GMT -5
S i n t t i »
Pentu höräyttää korviaan ja luo kasvoilleen kyllästyneen ilmeen, kuitenkaan paljastamatta sitä vanhukselle. Tietääköhän hän itse olevansa rasittava, pentu ajattelee ja hymähtää itsekseen. Katse kääntyy kuitenkin hiukan kiinnostavan näköisenä Lareen kohti.
" Okei ", pentu päästää suustaan iloisesti ja kääntää katsettaan väkijoukkoon. Tuonne Sintti suunnitteli kohta menevänsä. Kuinka näin pieni susi muka voisi jotain hämminkiä aiheuttaa? Niin juuri, ei mitenkään!
# Kuin myös. #
|
|
|
|
Post by henttu on Mar 6, 2006 11:25:02 GMT -5
L:
*Lopettaa selittämisensä ja lähtee kävelemään ihmisjoukkoon.*
"Tule , mennään katselemaan paikkoja."
*Sanoo Sintille hyvin matalalla ja rauhallisella äänellä.*
*Menee ihmisjoukon sekaan kävelemään. Näkee jonkun kojun missä on porkkanoita, eikä voi vastustaa niitä, joten ottaa pari suuhunsa ja ravaa vähän kauemmaksi.*
'Huomattiinkohan minua??'
*Ajattelee mielessään, sillä ei huomannut että häntä olisi huomattu.*
#Lare-sedälle tuli nälkä. xD#
|
|
|
|
Post by Shiroi ¬ Sintti on Mar 7, 2006 8:35:19 GMT -5
S i n t t i »
Susi- pentu katseli kiinnostuneena pusikon takaa ihmisvilinää. "Okei", pääsee taas pennun suusta ja se lähtee hitain ja hiukan varovin askelein eteenpäin. Koventa vauhtiaan ja tassuttelee ripeämmin eteenpäin. Saadessaan Laren kiinni, menee sivusta ponin alle ja sitten vikkelästi sen etujalkojen välistä pois. Sintti istahti lumouksissaan alas ja katseli ihmisiä. Kaikki tuntuivat kiertelevän sitä kovin, miksi näin? Eikö hän ollutkaan söpö, pieni, susi- pentu. Pentu jatkoi ihmisten tölläämistä, hiukan surumielisenä. Se niin kuvitteli, että kaikki tulisivat koskettelemaan sitä.
Pian pentu huomasi jonkun nuoren pojan juoksevan tikkari kädessään tätä kohti. Poika kumartui alas ja kosketti varoen Sintin päätä. Pentu varautui ja nousi varoen ylös peruuttaakseen. Kun poika piti kättään vain suden pään päällä, refleksistä uros vilautti hampaitaan tuolle, ja päästi pienen murahduksen. Poika säikkyi ja lähti hirveää juoksua pois päin kiljuen. Miksi hän noin teki?, pentu kysyi hämmennyksissään itseltään ja katseli ympärilleen etsien Lare- setää.
Sintti löysi katseellaan Sedän ja lähti jolkottelemaan tuota kohti takaapäin. "Huu~", pentu sanoi säikyttääkseen poni- vanhuksen.
#Kyllä. (:#
|
|
|
|
Post by henttu on Mar 10, 2006 13:25:24 GMT -5
L:
*Katselee pennun touhuja ihmeissään.*
"Voi, voi kun on raskasta tämä kävely, ja tässä tulee oikein kova janokin."
*Toteaa ääneen. Huomaa jonkun talon terassilla melko ison sangon.*
'Tuolla saattaisi olla vettä!'
*Ajattelee ilahtuneena mielessään ja lähtee ravaamaan terassia kohti.*
*Nousee rapuset ylös ja menee Sangon luokse. *
"VETTÄ!"
*Huutaa iloissaan.*
'Tuosta voi varmaan kyllä vähän hörpätä.'
*Ajattelee ja alkaa hörppimään makean makuista vettä.*
'Onohan Sintillä jano??'
"Pentu! Onko sinulla jano?Jos on niin täällä olisi juotavaa, tästä riittää kyllä molemmille. Muistan kun olin jossain oikein kaukana , mutta en muista kyllä mikä maa se oli , mutta kuitenkin olin siellä kaverini kanssa ja meillä oli aivan kamala jano. Me emme löytäneet mistään juotavaa, lopulta näimme todella pikkuriikkisen sangon, jossa oli vain pohjalla paritippaa vettä, mutta pystyimme jakamaan sen, joten emmeköhän osaa jakaa tämän. "
*Sanoo Sintille ja virnistää.*
*Lopettaa juomisen , sillä on saanut janonsa jo pois.*
"Jopas virkisti!"
*Toteaa kovaanääneen. Menee terassin nurkkaan lepäämään.*
'Montakohan vuotta tuo pentu on?'
*Ajattelee mielessään.*
"Montas vuotta olet??"
*Kysyy Sintiltä. Menee talon oven eteen ja tutkailee ovea.*
"Mikäköhän rakennus tämä on?"
*Miettii ääneen ja katsoo Sintiin kysyvästi, jos Sintti vaikka tietäisi.*
*Pian ovi aukeaa ja pitkä mies astuu sieltä ulos. Lare katsoo miestä ihmeissään. Mies ei ole huomaavinakaan ponia. *
'Jo on käytöstavat ihmisillä! Ei voi edes tervehtiä mua , vaikka rapsuttamalla!'
*Ajattelee närkästyneenä.*
|
|
|
|
Post by Shiroi ¬ Sintti on Mar 11, 2006 6:25:05 GMT -5
#Ei näköjään Lare- setä noteerannut yhtään, vaikka Sintti sen säikäytti?
No, mitäpä tuo minua haittaa, sinun hahmo, eikä säiky. x)#
S i n t t i »
Pentu seisoo hiljaa poni vanhuksen vierellä ja katselee ihmisiä ympärillään. Katselee kun Lare lähtee ravailemaan kohti vesi- sanokoa. Pentu lipaisee kirsuaan ja läähättelee hiljaisena. Jos siellä kerran on vettä, niin minäkin voisin pistäytyä juomaan, Sintti ajattelee ja lipaisee vielä kerran kirsuaan, hiukan janoisena. Sintti nyökkää närkästyneenä vanhuksen selitykseen. "Kyllä minä voin siitä vähän juoda", pentu toteaa ja lähtee kohti Larea, sekä terassia.
Sintti pysähtyi portaille katsomaan ylöspäin. Askelmat näyttivät kohtuuttoman suurilta pennun pikkuriikkisille jaloille. Mutta olihan tämä susi- pentu sentään Sintti, joka pääsisi tietenkin tuosta ylös, eikö vain? Pentu valaisi pienen hymyn kasvoilleen ja hypähti ihmeen sujuvasti ensimmäiselle askelmalle portaissa. Sitten toiselle ja jo kolmannelle. Se hyppäsi vielä kerran ja pääsi ylös. Pentu katsahti ylväästi alas ja kohotti katseensa sitten sankoon, sekä Satu- setä poniin. Tämä lähti astelemaan kohti sankoa, joka tämäkin näytti suhteettoman isolta, pentuun katsottuna. Mitään sanomatta, tai elettäkään näyttämättä, susi juoksi reippaasti kohti sankoa ja kaatoi tämän. Se vilkaisi hieman Lareen ja sitten alkoi lipomaan vettä pienoisella kielellään.
Juotuaan sen mitä aikoi, Sinttikin huomasi ovesta astuvan ulos pitkän miehen. Mies käveli portaat alas ja meni lastenrattaiden luokse, mitkä olivat terassin alapuolella. Mies otti sieltä pienen ihmisen käsivarsilleen. "Mikä tuo on?", Sintti kysyi Larelta ihmeissään ja seurasi tarkasti tuon liikkeitä. Mies ei edelleenkään noteerannut mitään elukoihin. Tuo meni takaisin sisään ja laittoi oven kiinni perässään. Sintti huomasi portaikolle tipahtaneen ankkakuvioisen rätin. "Vau", se sanoi ja hypähti portaalle jossa liina oli. Pentu käänsi katsettaan vanhukseen rätti suussaan hymyillen. Sintti hypähti portailta takaisin maahan ja istahti siihen, pitäen edelleen rättiä tyynesti hampaissaan, eikä aikonut siitä hevillä luopua.
|
|
|
|
Post by henttu on Mar 11, 2006 11:48:38 GMT -5
L:
*Katselee pennun puuhia. Huomaa pennun lopettavan juomisen.*
"No, oliko maittavaa? Saitko janon pois?"
*Kysyy kohteliaasti pennulta.*
*Huomaa myös lastenrattaat.*
"Tuollaiset olen nähnyt ennenkin!"
*Sanoo kovaanääneen Sintille.*
"Hmm.. Missähöhän se oli? No, en muista, mutta olen kuitenkin tainnut nähdä tuollaiset."
*Alkaa selittämään Sintille.*
#Lyhyttä. Joo, en huomannut sitä. #
|
|
|
|
Post by Shiroi ¬ Sintti on Mar 12, 2006 7:10:31 GMT -5
S i n t t i »
Pentu kääntää katsettaan vielä terassilla olevaan Lareen. "Olihan se ihan", pentu mumisee rätti suussaan ja hymyilee ponille. Istuskelee portaikon alapäässä ja katselee ihmisvilinää. Kääntää katsettaan kuitenkin hiukan enemmän pihapiiriin. Se oli ympäröitynä vihreillä ja rehevillä pensailla ja muutenkin oli rehevän vihreä. Tämä pentua ei juurikaan kiinnostanut. Se höräytti korviaan ja kääntyi kohti Lare- setään. "Okei", pentu mumahtaa lyhyesti tuon ponin ihmeellisen lyhyelle selitykselle.
Susi pennun katse kääntyy ihmispaljouteen.
#Surkeaa tekstiä. =_=#
|
|
|
|
Post by henttu on Mar 12, 2006 10:26:18 GMT -5
L:
*Kuuntelee ihmisten ääniä. Kuulee oven taas avautuvan ja näkee taas saman miehen tulevan lapsen kanssa sieltä ulos. Katsoo lasta ihmeissään, sillä lapsi on aivan punainen kasvoiltaan ja vain vesi valuu lapsen silmiltä. Katselee kun mies laittaa lapsen vaunuihin ja lähtee vaunuja työntäen pois.*
'Minkäköhän hepulin se lapsi oli saanut??'
*Ajattelee ja katsoo kuinka mies ja vaunut katoavat ihmisjoukkoon.*
|
|
|
|
Post by Shiroi ¬ Sintti on Mar 13, 2006 8:33:14 GMT -5
S i n t t i »
Uros asettuu tyynesti ja tyytyväisenä rätin löydettyään makuulle. Tätä kannan mukanani aina, pentu ajattelee ja pureskelee rätin yhtä kulmaa. Kuulee pientä kolinaa ja katsahtaa taakseen. Huomatessaan miehen astelevan portaita alas, Sintti hypähtää säikähtäneesti sivummalle. Se katseli miehen loittonevaa selkää, ja lopulta koko mies oli kadonnut kuin sumuun. Tässä tapauksessa tosin ihmisjoukkion sekaan. Uros pentu katselee allaan olevaa nurmea ja kelpuuttaa sen makoiltavaksi alustaksi.
Sintti asettuu pehmeälle nurmikolle, joka ei ollut lumen peitossa, laisinkaan. Pentu katselee hiukan hämillään ympärille. "Lumi?", se kysyy itseltään hieman vastahakoisesti ja kääntää kysyvän katseensa Lare- setään. Nurmi oli lämmintä ja kuivaa. Kuitenkin susi pennun etsivä katse huomasi pihan takaosassa suuren lumikinoksen. Ehkä nurmikon päällä oli ollut vain pieni huurrekerros lunta ja taivaalla porottava lämmin aurinko oli sulattanut sen pois, niin, kuinka loogista tämä olikaan. Mi-mitä jos aurinko sulattaa jään? Sitten en pääse pois täältä, Sintti ajatteli ihmeen järkevästi omalle imagolleen. "Lare- setä? Mitä jos aurinko sulatta jään, miten pääsemme sitten pois täältä?", pentu kysyi hätääntyneenä ja oli muutenkin levottoman oloinen..
.. Ja osasiko Sintti uida? No, sitä se tuskin tiesi itsekkään.
#Mukavaa. x)#
|
|
|
|
Post by henttu on Mar 13, 2006 12:29:58 GMT -5
L:
*Katsoo lumetonta kohtaa, missä Sintti on.*
"Aivan, tosiaan. Meillä on kaksi vaihtoehtoa, osaatko uida? Jos osaat, niin voisimme olla tällä vielä jonkun aikaa ja sitten uida saarelle takaisin, tai sitten lähdemme heti takaisin, kummin haluat?"
*Kysyy Sintiltä ja katsoo Sinttiä kysyvästi.*
#Lyhyttä. x)#
|
|
|
|
Post by Shiroi ¬ Sintti on Mar 14, 2006 7:26:34 GMT -5
#*Reps* Nauran vieläkin tuolle edellisen viestini lopulle:
.. Ja osasiko Sintti uida? No, sitä se tuskin tiesi itsekkään. x)#
S i n t t i »
"Ei, en tahdo vielä kotiin", se huudahti hätääntyneesti ja siirsi hätäisen katseensa Lare- setään. Koko saari oli vielä tutkimatta, miksi siis lähteä pitäisi. Sintti nappasi suuhunsa jo vähän aikaa mässäilemänsä reunan, se maistui näistä kaikista parhaimmalta. Tai, no eihän pentu ollut muita kulmia 'maistanutkaan'. Uros laski rätin hetkeksi pois suustaan ja nousi ylös pörhistellen turkkiaan. Päästyään ylös oli rätti taas salaman nopeasti pennun suussa ja tämä lähti astelemaan lähemmäs terassin portaita. Sillä ei kyllä ollut aikeita mennä takaisin ylös.
"Lare- setä, mennäänkö käymään sellaisessa paikassa, jossa olisi sellaisia kuin sinä?", pentu kysyi ja loi pienen virneen kasvoilleen, kääntäen katseensa ihmispaljouteen päin. Odottamatta vastausta pentu lähti hitain askelin, tosin, astelemaan pois pensailla ympäröidyltä pihalta, katsahtaen vähän matkan päästä poni vanhukseen, odottava ilme pärställään.
|
|
